Merenkurkun kiinteän yhteyden esiselvitys valmistui kesäkuussa ja vahvisti, että Vaasan ja Uumajan välinen kiinteä yhteys olisi teknisesti mahdollinen.
Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Joakim Strandin (r.) mukaan seuraavaksi Merenkurkun neuvosto selvittää tarkemmin rahoitusmalleja ja taloudellisia vaikutuksia. Rakentamiseen liittyviä poliittisia päätöksiä ei ole kuitenkaan odotettavissa nykyisen hallituskauden aikana.
– Ajatus kiinteästä yhteydestä on ollut olemassa jo pitkään. Ensimmäiset selvitykset Merenkurkun neuvoston piirissä tehtiin 50 vuotta sitten. Ajatus ei siis ole uusi, Strand mainitsee.
Lisävauhtia hankkeeseen on tuonut keskustelut huoltovarmuudesta ja sotilaallisesta liikkuvuudesta.
– Tietysti vientiteollisuuden näkökulmasta tämä olisi strateginen järjestelmätason logistiikkamuutos. Nopeammat yhteydet Pohjois-Norjan satamiin. Suomen positio muuttuisi dramaattisesti, ja se ei ihmisillä muistu aina mieleen, hän jatkaa.
Strand kertoo olevansa vahvasti osasyyllinen siihen, että hallitusohjelmassa oli kirjaus kiinteän yhteyden selvityksestä.
– Se, että Väylävirasto on tehnyt ensimmäistä kertaa kansallisen tason selvityksen, on iso merkkipaalu. Se on tärkeä signaali myös Ruotsin ja Norjan puolelle.
Tärkein pointti
Esiselvityksen ennusteen mukaan kiinteää yhteyttä käyttäisi päivittäin noin 2 000–3 000 henkilöliikenteen ja 500–600 tavaraliikenteen ajoneuvoa. Rautatieyhteydellä matkustajia olisi arviolta 1 300–1 400 vuorokaudessa. Strand suhtautuu ennusteisiin varauksella. Hänen mukaansa on täysin mahdotonta simuloida, mitä kiinteä yhteys tarkoittaisi liikenteelle.
– Meillä ei ole sellaisia ennakointityökaluja. Esimerkiksi Vaasa–Seinäjoki-radan sähköistyksessä arvioitiin muistaakseni matkustajamäärän kasvavan 4 300:lla, mutta todellisuudessa se taisi kasvaa ensimmäisenä vuonna 80 000:lla, hän muistuttaa.
Strand painottaa, että esiselvityksen tärkein pointti on se, että kiinteän yhteyden rakentaminen on teknisesti mahdollista. Esiselvityksessä käytiin läpi kuusi toteutusvaihtoehtoa, joissa yhdisteltiin maantie-, rautatie- ja tunneliratkaisuja eri tavoilla.
– Seuraavia kysymyksiä ovat, että mikä toteutusratkaisu lopulta valitaan ja miten hanke rahoitetaan, ministeri sanoo.
Esiselvityksen mukaan hankkeen alustavat kustannukset vaihtelevat toteutustavasta riippuen noin viidestä miljardista lähes kolmeenkymmeneen miljardiin euroon. Strandin mukaan pelkkä kustannusten tarkastelu voi johtaa harhaan.
– Jos jokin asia maksaa kymmenen euroa ja sinulla ei ole kymmentä euroa, se on liian kallis. Mutta jos jokin maksaa kymmenen miljardia ja sinulla on kymmenen miljardin rahoituspaketti, silloinhan hinta on oikea. Hintahan ei ole relevantti, vaan ratkaisevaa ovat rahoitusratkaisut.
Strandin mukaan mahdollinen rahoituspaketti voisi koostua useista osista. Mukana voisivat olla Ruotsin ja Suomen valtiot, EU:n rahoitusinstrumentit, mahdollisesti myös Naton infrastruktuurirahasto sekä yksityistä pääomaa.

Seuraavat askeleet
Strandin mukaan esiselvitys ei tuonut suuria yllätyksiä, mutta jätti roimasti tilaa jatkoanalyysille.
– Tämähän ei ole pelkästään länsirannikon juttu. Varsinkin tilanteessa, jossa itäraja on suljettu, Itä-Suomen nopein reitti maailmalle kulkee lännen kautta. Se näkökulma puuttuu selvityksestä täysin. Tällaisessa esiselvityksessä ei vielä voida tehdä niin sanottua wider benefit -analyysia, vaan se kuuluu seuraavaan vaiheeseen.
Seuraavaksi on analysoitava yhteyden laajemmat hyödyt logistiikan ja teollisuuden näkökulmasta.
– Lisäksi on tarkasteltava viennin ja tuonnin arvoketjuja. Se analyysi on seuraava askel. Samalla täytyy edetä rahoituspuolen selvityksissä, ministeri sanoo.
Suunnittelun etenemisen osalta ratkaiseva rooli on seuraavalla hallituksella, joka tekee mahdolliset päätökset jatkotoimista.
”Ei pelkkä liikennekysymys”
Esiselvitys toteutettiin liikenne- ja viestintäministeriön pyynnöstä. Strand sen sijaan huomauttaa, ettei kyseessä ole pelkästään liikennekysymys.
– Eihän sillalla, pengertiellä tai mahdollisella tunnelilla ole tavallaan itseisarvoa. Ne ovat välineitä yhteiskunnan kehittämiselle, jotta täällä on maailman parasta teollisuutta, erikoissairaanhoitoa ja koulutusta.
– Tämä ei koske pelkästään Vaasaa ja Uumajaa, vaan kyse on systeemitason muutoksesta Suomen asemassa. Kyse on teollisuuspolitiikasta, osittain ympäristöpolitiikasta ja Pohjoismaiden johtajuudesta Pohjois-Euroopassa. Toki tämä on myös liikennekysymys, mutta näitä viedään eteenpäin eri tasoilla.

Mitä Ruotsissa ajatellaan?
Strandin mukaan Ruotsissa Västerbottenin alueella ja myös Norjan puolella kiinteälle yhteydelle on vahva tuki. Sen sijaan Tukholman päässä on nihkeämpää.
– Tukholman kuplassa valitettavan harva ymmärtää Pohjois-Ruotsin potentiaalia. Vasta viimeisinä vuosina Tukholmassa on alettu tähän heräämään ja siihen tietysti vaikuttaa maailman kriisit.
– Tukholmassa meillä riittää töitä, mutta on ollut hienoa huomata, että sieltä on alkanut tulemaan positiivisia signaaleja. Sitä työtä jatketaan, Strand ajattelee.
Eduskunnasta löytyy mielenkiintoa
Strand kertoo huomaneensa, että eduskunnassa on noussut positiivista mielenkiintoa hanketta kohtaan.
– Sanoisin, että positiivinen ja hyvä fiilis.
– Esimerkiksi syksyllä Länsi-Suomen kauppakamarien järjestämässä tilaisuudessa Pikkuparlamentissa pääministeri Petteri Orpo (kok.) puhui asiasta positiiviseen sävyyn ja totesi, että tässä maailmantilanteessa länsiyhteyksiä pitää selvittää.
– Tietysti löytyy myös henkilöitä, jotka ajattelevat asiasta skeptisesti, eivätkä he tiedä asiasta tarpeeksi. Se on elämää ja työ jatkuu.

Mitä yhteys merkitsisi Vaasan alueelle?
Strand korostaa, että kyseessä on pohjoismainen hanke, mutta kiinteällä yhteydellä olisi suuri merkitys erityisesti Vaasalle ja koko Pohjanmaan alueelle.
– Esimerkiksi Seinäjoesta tulisi merkittävä logistinen keskus, koska täällä on rautatien solmukohta. Seinäjoesta tulisi portti länteen. Lisäksi Vaasa-Uumaja muodostaisi kaksoiskaupungin, vähän samalla tavalla kuin Malmö-Kööpenhamina.
Strand myös mainitsee, että Vaasan seudusta ja Västerbottenin alueesta tulisi yhteinen työssäkäyntialue, joka tehostaisi muun muassa yritys-, tutkimus-, kehittämis-, ja korkeakouluyhteistyötä.
– Tämä tehdään, Strand päättää haastattelun.

Kuva: Nick-D, CC BY-SA 4.0 <https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0>, via Wikimedia Commons
LUE MYÖS: