Nuorten mielenterveysongelmat ovat yleistyneet. Moni ei löydä apua ja sitä voi olla vaikea etsiä.
Mielenterveyden tilanne huolettaa monia ja moni kamppailee mielenterveyden kanssa. Tilastot osoittavat, että mielenterveyteen liittyvät sairauspoissaolot ja ennenaikaiset eläköitymiset ovat yleistyneet. Yleinen paha olo näkyy monen ihmisen arjessa.
– Yleinen paha olo on usein sellaista, että ihmisen voi olla vaikea määritellä sitä. Taustatekijöitä voi olla monenlaisia, Pohjanmaan Mielenterveys ry:n johtaja Anne Salovaara-Kero sanoo.
Vaikuttavia tekijöitä voivat olla stressi, yksinäisyys tai vaikka maailmantilanne. Salovaara-Kero sanoo, että tilanne on kansallisesti tutkittu ja tunnustettu.
Liikkeelle arjen asioista
Pohjanmaan mielenterveys ylläpitää Nuorimieli-keskusta, johon nuoret ja vanhemmat voivat olla yhteydessä matalalla kynnyksellä ja anonyymisti. Keskuksen vastaavan asiantuntijan Piia Hägenin mukaan moni yhteydessä oleva nuori ei pysty määrittelemään, mistä paha olo johtuu.
– Hyvin moni ei tiedä, mistä paha olo johtuu. Ulkopuolisena sitä ei pysty suoraan määrittelemään ja asia on aina hyvin sensitiivinen, Hägen kertoo.
Nuorten kanssa Hägen lähtee liikkeelle perusasioista. Tilanteessa käydään läpi muun muassa uni ja lepo, ravinto, liikunta sekä sosiaaliset suhteet.
– Kyseessä on mielenterveyden käsi -niminen metodi, joka sisältää näitä tekijöitä. Näistä keskustellaan nuorten kanssa, kun käymme tilannetta läpi.
Metodissa käden jokaiselle sormelle on asetettu arjen eri asioita, joilla on vaikutuksia mielenterveyteen ja hyvinvointiin, ja joihin voimme itse vaikuttaa. Jos yksi sormi puuttuu, niin käsi ei pysty toimimaan optimaalisesti. Se on yksi tapa kuvata arjen hyvinvoinnin eri osia.
Hägenin mukaan paha olo voi johtua myös epätietoisuudesta omasta tilanteesta. Joskus oman arjen toimivuutta voi olla vaikea määritellä.
– Keskustelun myötä moni saattaa havahtua omaan elämäntilanteeseen, mihin siinä tulisi kiinnittää huomiota.
Paljon paineita jo nuorena
Hägenin ja Salovaara-Keron mukaan nuorten paineet elämässä ovat kasvaneet. Varhaisessa vaiheessa tulisi jo tietää, mihin elämässä suuntaa.
– Nuoret kokevat valtavia paineita nykypäivänä jo lähtien koulumaailmasta. Yhä nuorempana joutuu jo miettimään, mihin suuntaan elämässä haluaa lähteä, Hägen toteaa.
Nuorille tulisi antaa tilaa pohtia, mitä elämässä haluaa.
– Yhteiskunnan tulisi sallia se, että nuori saisi ottaa vähän aikaa ennen elämän isoja päätöksiä. Paineet ovat aivan liian kovat, Salovaara-Kero linjaa.
Monenlaiset paineet värittävät nuorten elämää ja tällä on negatiiviset vaikutuksensa nuorten hyvinvointiin.
– Ihan jo ulkonäköpaineet ja tiettyyn muottiin asettumisen tarve luovat paineita.
Statusstressi eli stressi omasta asemasta on nuorten keskuudessa yleistynyt. Se näkyy nuorissa aina peruskoulusta korkeakouluihin. Sosiaalisella medialla on tähän vaikutuksensa. Moni vertaa itseään muihin.
– Monella ei ole selkeää tulevaisuuden näkymää. Varsinkin some-maailmasta moni peilaa omaa elämäänsä, millaista elämää tulisi tavoitella.
Monenlaiset tunteet kuuluvat elämään
Tunteet ovat osa elämää ja elämäntilanteet voivat muuttua. Näiden kanssa pitäisi asiantuntijoiden mukaan pystyä elämään. Näitä tunteita ei tarvitse säikähtää.
– Epämiellyttävien tunteiden sietäminen kuuluu elämään. Näistä tunteista ei kannata heti vetää suuria johtopäätöksiä. Aina kyseessä ei ole diagnoosin tarve, Salovaara-Kero sanoo.
Epämiellyttäviä tunteita voivat olla myös tylsyys. Piia Hägenin mukaan tylsiä hetkiä pitää oppia sietämään. Tässä on roolinsa myös vanhemmilla ja kasvatuksella aina lapsuudesta saakka.
– Tämä kehittää sietokykyä ja luovuutta. Tylsätkin hetket kuuluvat elämään ja se on tärkeä tiedostaa, Hägen sanoo.
– Vanhempienkaan ei tulisi liikaa raivata epämiellyttäviä asioita pois lapsen tai nuoren tieltä. Tämä heikentää resilienssiä. Pettymyksiä tulee vastaan pitkin elämää ja niiden kohtaaminen opitaan jo varhaisessa vaiheessa, Salovaara-Kero lisää.
Apua matalalla kynnyksellä
Mieli Pohjanmaan alla toimii kaksi päivystävää keskusta. Kriisikeskus ja Nuorimieli-keskus tarjoavat keskusteluapua matalalla kynnyksellä. Tänä vuonna kriisikeskus täyttää 10 vuotta. Apua annetaan puhelimitse ja verkossa sekä paikan päällä.
– Keskusteluapu on anonyymia sekä maksutonta. Ajat annetaan nopeasti ja palvelulupauksemme on kolme arkipäivää, Salovaara-Kero sanoo.
Yhteydenottoja tulee sekä puhelimitse että verkossa. Verkossa yhteydessä voi olla sähköpostilla sekä chat-palvelun kautta. Mukana on myös yli 50 koulutettua vapaaehtoista.
– Vapaaehtoiset ovat tärkeä osa toimintaamme ja vapaaehtoiset ovat meille tärkeä voimavara. Tällä hetkellä koulutamme muutamia uusia ja pian luku on jo noin 60, Salovaara-Kero sanoo.
Asiantuntijoilla on mielenterveysasioissa nuorille selkeä viesti. Yksin ei tarvitse asioiden kanssa jäädä.
-Et ole yksin, monet ikäisesi painivat vastaavien asioiden kanssa. Omaa mieltä haastavista asioista kannattaa tulla rohkeasti juttelemaan, sillä silloin niihin saa uuttaa näkökulmaa. Keskustelun avulla voi löytää itselleen sopivia keinoja vaikeiden asioiden käsittelyyn, Piia Hägen sanoo.