Vaasan kaupunginorkesterin ylikapellimestarina aloittanut Anna-Maria Helsing on tuttu sekä kaupunginorkesterille että vaasalaiselle konserttiyleisölle. Hänen juurensa ovat Pohjanmaan rannikolla ja hän on asunut pitkään Pietarsaaressa ennen kuin uran nousukiito teki hänestä helsinkiläisen. Helsing toimii myös BBC Concert Orchestran pääkapellimestarina sekä vierailee johtamassa useita orkestereita.
Monen muun kapellimestarin tapaan myös Anna-Maria Helsing soitti nuorena viulua, mutta hän halusi hallita suurempaa soitinta eli kokonaista sinfoniaorkesteria. Jo ennen kapellimestariluokalle pääsyään Helsing johti harrastajista koottuja kokoonpanoja, kuten Pietarsaaren sinfoniettaa ja Wegelius kammarstråkar -jousiorkesteria.
Ura alkoi Pohjanmaalta
Vaasan kaupunginorkesteri oli ensimmäinen ammattilaisorkesteri, jota innokas kapellimestari sai johtaa aivan 2000-luvun alussa, kun hän oli Panulan kapellimestarikurssilla passiivisena oppilaana.
– Tulin joka aamu Pietarsaaresta Vaasaan kaikki partituurit mukanani ja seurasin opetusta. Ilmeisesti Jorma Panula huomasi, että minä todella halusin oppia, koska hän kysyi minulta päätöskonserttia edeltävänä päivänä, haluaisinko minäkin kokeilla johtamista, Helsing muistelee.
Ja tottahan hän halusi! Hän kävi Panulan kanssa läpi Jupiter-sinfonian ensimäistä osaa ja vakuutti tämän niin, että sai johtaa seuraavan päivän harjoituksessa Vaasan kaupunginorkesteria 10 minuuttia. Pian tämän jälkeen hän pääsi toisella yrittämisellä Sibelius-Akatemian kapellimestariluokalle.
Orkesteri on hyvässä kunnossa
Noista päivistä Anna-Maria Helsing on saanut varmuutta ja kehittynyt kapellimestarina – ja niin on kehittynyt Vaasan kaupunginorkesterikin. Viime vuosina orkesterissa on ollut myös luonnollista vaihtumista, ja orkesteriin on tullut useita uusia soittajia.
Vaasan kaupunginorkesteri on kooltaan enemmän sinfonietta kuin sinfoniaorkesteri. Se rajoittaa jonkin verran teosvalintoja, sillä suurille orkestereille sävellettyjä teoksia ei pysty soittamaan ilman kalliita lisäsoittajia. Helsing on löytänyt Ruotsista suurten orkesteriteosten sovituksia pienemmille kokoonpanoille, joten orkesteri pääsee tänä keväänä esittämään esimerkiksi Jean Sibeliuksen 3. sinfonian ja Johannes Brahmsin 2. sinfonian.
– Isojen konserttiteosten soittaminen kehittää orkesterin soittokuntoa ja yhteen soittamisen magia kehittyy yhdessä soittamalla, hän iloitsee.
Työssään BBC Concert Orchestran pääkapellimestarina sekä tehdessään vierailuja eri puolille Eurooppaa Helsing kehittyy kapellimestarina. Hän tapaa useita solisteja sekä tutustuu uusiin sävellyksiin ja säveltäjiin. Näitä hän tuo tuliaisiksi Vaasaan, ja vie myös Lontooseen suomalaisten ja skandinaavisten säveltäjien tuotantoja.
Esimerkiksi viime vuonna Helsing johti aivan uuden version ahvenanmaalaisen Jack Mattssonin Katrina-teoksesta. Tulevana kesänä hän johtaa sen jälleen Ahvenanmaalla, ja ensi vuoden alussa tämä näyttämöllinen teos tulee myös Vaasaan ja Pietarsaareen.
Suora palaute kuuluu työhön
Kapellimestariluokan entinen johtaja Jorma Panula on tunnettu suodattamattomasta palautteestaan. Hän ei ole myöskään piilottanut mielipiteitään ”flikoista” orkesterin johtajana. Helsing ei kuitenkaan ole koskaan kokenut, että Panula olisi lannistanut häntä. Päinvastoin.
– Kapellimestarin työ on vaativaa ja suoraa palautetta tulee myös orkesterilta. Se on vain kestettävä, ja mielestäni jokainen orkesteri ansaitsee osaavan johtajan.
Kapellimestarin työ on vaativaa.
Myös kapellimestariluokan opettaja Leif Segerstam painotti opettaessaan suoran palautteen tärkeyttä. Hänen mukaansa se oli oppimisen edellytys. Myös Helsing antaa suoraa palautetta soittajille ja laulajille, mutta yrittää tehdä sen kannustavasti.
Investointi kulttuuriin kasvattaa hyvinvointia
Kun Helsing kuuli, että Vaasassa panostetaan kulttuuriin enemmän euroja asukasta kohden kuin muualla Suomessa, hän ihmetteli ensimmäisenä, miksi sitä ei käytetä markkinointiviestinnässä?
– Vaasan ja koko Pohjanmaan vetovoimaan vaikuttavat työpaikan ja asunnon lisäksi alueelta löytyvät palvelut. Esimerkiksi Lahden kaupunki on panostanut Sinfonia Lahteen ja Sibeliustaloon ja nyt ne ovat mainio matkailuvaltti ja lahtelaisten ylpeys, hän toteaa.
Sibeliustalosta päästään Vaasan kuumaan aiheeseen eli musiikkitaloon. Helsingin mukaan sellainen tarvitaan, ja mielellään mahdollisimman pian!
– Kaupungintalon kaunis sali ei ole akustiikaltaan sellainen, että orkesterin sointi kehittyisi siellä. Kunnollisen musiikkisalin saaminen olisi orkesterin ja muidenkin esittävien kokoonpanojen – kuten vaikka oopperan – kannalta tärkeää.
Hän myös muistuttaa, että uuden salin suunnitteluun pitäisi ehdottomasti ottaa mukaan kaupunginorkesterin edustaja, jolla on käsitys orkesterin tarpeista.
– Iso sali mahdollistaisi isot teokset. Se mahdollistaisi myös orkesterivierailut ja vierailevien orkestereiden kanssa soittamisen, mikä kehittäisi orkesterin soittotaitoa, Helsing haaveilee.