Mistä tulee tekstit TV-sarjoihin ja elokuviin? Itsestään ne eivät ruudulle ilmesty vaan taustalla on osaamista, jota ei välttämättä tule ajatelleeksi.
Vaasalainen Jukka Jaatinen työskentelee televisiokäännösten parissa, joita elokuvissa ja sarjoissa näemme. Hän on kääntäjä, audiovisuaalinen kääntäjä sekä dubbauskääntäjä. Hänen käsien läpi on mennyt moni tunnettu sarja ja elokuva.
Kysyimme Jaatiselta, millaista on työ käännösten parissa.
Tyypillinen työpäivä
Kun Jaatinen aloittaa uuden jakson tai elokuvan parissa, hän tarkistaa ensin muutaman asian. Dubbauskääntämisessä Jaatinen poimii hahmojen aikakoodit.
– Aloitan sillä, että poimin sarjasta tai elokuvasta hahmot sekä niiden aikakoodit. Tämän jälkeen alan katsomaan käännöksiä videomateriaalien pohjalta.
Aikakoodit ovat tärkeä osa dubbauskäännöstyötä, jossa puhutut vuorosanat sovitetaan uudelleen puhuttavaksi. Dubbaus vaatii, että repliikit osuvat suurin piirtein yhteen suunliikkeiden kanssa. Aikakoodit määrittelevät tarkasti, milloin näyttelijä aloittaa ja lopettaa puhumisen, jotta käännös voidaan sovittaa tähän ajankohtaan.
– Yleensä kaikissa elokuvissa ja sarjoissa on aikakoodit. Aikakoodit jakautuvat yleensä neljään osaan: tunti, minuutti, sekunti ja frame. Kun hahmon aikakoodit ovat selvillä, niin se helpottaa myös äänittäjän työtä.
Työtahtinsa Jaatinen määrittelee usein tarkasti, että aikataulussa pysytään. Ensin hän tekee raakakäännöksen ja sen jälkeen hän tarkistaa sen.
– Jos kyseessä on TV-sarja, niin yleensä se on noin yksi jakso päivässä. Luen tekstit aina tarkkaan ja käyn lopuksi kokonaisuuden läpi.
Itse kääntämiseen Jaatinen hyödyntää perinteisiä sanakirjoja sekä Suomen kielitoimiston sanakirjaa. Kääntämisessä on paljon huomioitavaa ja jotkin kohdat saattavat vaatia enemmän aikaa.
– Ajoittain pitää pohtia joitain käännöksiä pitkäänkin. Joskus materiaalin mukana tulee myös terminologialistat, joita käännöksissä halutaan noudatettavan.
Monipuolinen ja muuttuva kieli
Suomen kieli muuttuu ja elää ajassa. Jaatinen haluaa, että hänen kääntämänsä kieli on monipuolista ja ajassa elävää.
– Animaatioiden käännöksiä teen tulevalle sukupolvelle ja minulle tärkeintä on kielen rikkauden ja kielen ilmaisuvoiman säilyttäminen. Se tarkoittaa sitä, kun on vaihtoehtoisia tapoja sanoa asioita.
Käännöksissä ja kielen tyylissä Jaatinen ottaa usein huomioon millainen hahmo on kyseessä. Hän haluaa, että animaatioelokuvissa lapset saavat kokea erilaisia sanontoja.
– Tosi monilla sanonnoilla on pitkä historia ja moni ei tiedä, mistä jokin sanonta tulee. Tästä esimerkkinä vaikka sanonta ”kreivin aikaan”. Haluan, että käännökset ovat monipuolisia ja eläväisiä.
Kääntäjän työpäiviin oman haasteensa voi tuoda myös erilaiset käännettävät sanonnat ja sanaleikit. Niille pitää luoda vastineensa suomen kieleen.
– Oma inhokkini on sanaleikit. Myönnän, että kääntäjänä ne ovat heikkouteni. Esimerkiksi vitsien kääntäminen suomeksi saattaa olla hyvin haastavaa.
Englannin kielellä on vaikutuksensa suomen kieleen ja vaikutus lisääntyy jatkuvasti.
– Tosi paljon tullut englannin kielestä suomeen sanontoja. Pitkässä juoksussa -sanonta on tästä yksi esimerkki. Englannin kielestä on tullut valtava määrä suomen kieleen asioita, mutta kääntäjänä tehtäväni on tehdä ratkaisut näissä kysymyksissä.
Mieleenpainuvia töitä
Jokainen käännöstyö on Jaatiselle ainutlaatuinen. Joskus työt jäävät mieleen positiivisella tavalla ja joskus negatiivisella tavalla. Hän on tehnyt käännöksiä myös Disneylle. Disneyltä hän mainitsee yhden mieleen painuneen sarjan.
– Prinsessa Sofian tarina oli sellainen, että se kehittyi koko neljän tuotantokauden ajan. Nautin sarjan kääntämisestä, koska siinä laulut olivat hyviä ja sain käyttää vahvuuksiani laulujen kääntämisessä. Se jäi todella mukavana mieleen Disneyn laatusarjana.
Jaatinen on luonut suomennokset muun muassa Pokemoniin, Kim Possibleen, Paavo Pesusieneen sekä useisiin elokuviin.
– Kim Possible oli ensimmäinen kokonainen sarja, jonka käänsin. ”Soita, tekstaa, pistä mulle viesti” tunnari on minun käännökseni.
Kim Possible -sarjaa esitettiin nelosen lastenohjelmissa vuodesta 2007. Tunnetuista sarjoista myös Paavo Pesusienen käännökset ja tunnusmusiikin suomennokset ovat Jaatisen luomuksia.
– Laulujen kääntämisessä on omat haasteensa, mutta siinä lajissa olen itse oppinut. Jonkinlainen rytmitaju on tarpeen. Useissa lauluissa on myös riimejä ja ne pitää huomioida musiikin käännöstyössä.
Jaatinen sanoo, että aikuisille dubbauksia tehdään Suomessa vähemmän. Keski-Euroopassa aikuisille suunnattujen sarjojen dubbaukset ovat puolestaan hyvin yleisiä. Aikuisille suunnatun ohjelmiston kääntämisessä Jaatinen näkee muutaman haastavan asian.
Aikuisille suunnatuista elokuvista suurin työ on Jaatisella ollut toimintaelokuva Gridlocked. Elokuva on vuodelta 2015.
– Se oli hyvin mielenkiintoinen projekti, mutta myös todella hankala. Toimintaelokuvissa kiroillaan paljon ja niille piti keksiä vastineita. Kirosanoja usein vältellään suomennoksissa.
– Aikuisten sarjoissa ja elokuvissa vaikein kohta on usein kirosanat. Tekstityksissä usein häivytetään kirosanat, syytä en tähän tarkkaan tiedä, mutta niissä kieltä on yleensä siistitty, Jaatinen sanoo.