Saabit ovat olleet osa suomalaista autokulttuuria jo vuosikymmeniä. Isän ja isoisän jalanjäljissä kulkenut Marko Korpela on omistanut yli 20 Saabia ja opettaa nyt poikaansa ajamaan – tietenkin Saabin ratissa.
Lahialainen Marko Korpela, 55, on pitkän linjan saabisti. Hän on istunut Saabin kyydissä koko ikänsä – yli 50 vuoden ajan. Lisäksi Korpela on omistanut yli 20 erilaista Saabia.
– Ensimmäinen kuva minusta on pikkupoikana Saab 96:n konepellillä. Siitä lähtien olen ajanut vain Saabeilla, Korpela muistelee.
Jo nuorena Marko kaasutteli Saabeilla kylän peltoteillä ja hiekkateillä, siellä missä muutkin nuoret ajoivat ennen ajolupaa. Saabit ovat kulkeneet Korpelan suvussa sukupolvelta toiselle. Jo Markon isoisä oli vannoutunut saabisti, ja merkkiuskollisuus siirtyi isän kautta Markolle.
– En edes musita montako Saabia isälläni on ollut, Korpela pohtii.
Nyt perinne jatkuu neljännessä polvessa, kun Marko opettaa poikaansa Aleksanteria, 16, ajamaan – tietenkin Saabilla
– Kyllä ne hyviltä autoilta minustakin vaikuttavat, Aleksanteri kertoo.
Saab on ruotsalainen automerkki, joka tunnetaan omaperäisestä muotoilustaan, turvallisuudestaan ja ilmailuteollisuudesta periytyvästä insinööritaidosta. Erityisesti 1960–1990-luvuilla Saab keräsi uskollisen harrastajakunnan, joka arvosti merkin erikoisratkaisuja.
Saabeissa esimerkiksi avain laitetaan keskikonsoliin vaihdekepin viereen. Lisäksi monissa Saab-malleissa avainta ei saa irti virtalukosta, ellei vaihde ole peruutusvaihteella. Vaikka autonvalmistus loppui vuonna 2011, Saab elää yhä sitkeänä ilmiönä.
Sinivalkoinen syöksysämpylä
Saab 96:a valmistettiin vuosina 1960–1980. ”Ysikutonen” oli etenkin Suomessa suosittu malli. Auto onkin saanut vuosien aikana useita lempinimiä, kuten pottusaab, rynnäkkösämpylä, sukellusvene, syöksysämpylä ja niin edelleen.
Saab 96 oli myös menestyksekäs ralliauto. Kuuluisin suomalainen rallikuski, joka on ajanut Saab 96:a on luultavasti Simo Lampinen, jonka ajokoulussa Korpelakin kertoo olleensa. Hänellä on pitkä kokemus autosuunnistuksesta.
– Vedin Laihian urheiluautoilijoille 20 vuoden ajan autosuunnistusta, mutta sitten syntyi poika. Silloin ajattelin, ettei tätä lajia voi ikinä lopettaa, mutta niin se vain jäi.
Muistoksi autosuunnistuksesta jäi pihalla komeileva sinivalkoinen syöksysämpylä. Autossa näkyy ajan patinaa, ja se odottaa entisöintiä.
– Meinaa vähän sammaloitua ja ruoste iskee, kun ei autolla ajeta. Aikoinaan se ei kelvannut museorekisteriin, koska autosuunnistuksen takia sen kylkiin on rakennettu vahvistukset, Korpela kertoo autosta.
Merkkiä ei vaihdeta
Korpelan ei ole tarvinnut eläessään miettiä minkä merkkisellä autolla hän ajaa. Saabit ovat olleet läsnä hänen elämässään aina. Tällä hetkellä hänellä on niin sanottuna käyttöautona 2007 vuoden Saab 9–5. Merkin vaihtaminen ei ole käynyt koskaan mielessäkään – varsinkaan sähköautoon.
– Ei ole tarvinnut miettiä. Olen sanonut, että tuon (Saab 9–5) pitää kestää niin kauan kuin autoa tarvitsee.
– Ei meille kyllä taida sähkövatkainta tulla, Korpela tokaisee.
Vuonna 2012 ruotsalaisen Saab Automobile -yhtiön konkurssipesän osti kiinalais-ruotsalainen National Electric Vehicle Sweden (NEVS), jonka tavoitteena oli kehittää sähköautoja Saabin pohjalta. NEVS säilytti oikeudet Saab 9–3 -mallin koriin, mutta ei saanut käyttää Saab-nimeä. Näin syntyi NEVS 9–3, täyssähköauto, joka pohjautui 9–3:n rakenteisiin. Autoja valmistettiin rajoitetusti Kiinan markkinoille. Projekti jäi kuitenkin lyhytikäiseksi. NEVS-auto voisi Korpelaakin kiinnostaa.
– No se voisi olla, jos sellainen jostain löytyisi, Korpela sanoo hymyillen.
Varaosia vielä riittää – mutta paluuta ei ehkä tule
Uudessakaupungissa Saabien valmistus alkoi vuonna 1969 ja päättyi vuonna 2003. Saab-autojen tuotanto loppui virallisesti kokonaan vuonna 2011. Uutinen oli Korpelalle aikoinaan järkytys.
– Olihan se järkytys. Me teemme kesäisin pyhiinvaellusmatkan Uudenkaupungin automuseoon.
Korpelan mukaan Saab on suomalaisille tärkeä merkki osin siksi, että sitä valmistettiin Uudessakaupungissa vuosikymmenten ajan.
– Lisäksi Suomesta lähdettiin paljon töihin Ruotsiin Trollhättanin tehtaalle. Sitten he tulivat kesälomille uusilla Saabeilla, hän muistelee.
Vaikka Saabin valmistus on loppunut jo yli 10 vuotta sitten, Korpelan mukaan varaosia löytyy vanhempiinkin Saabeihin.
– Juuri vaihdettiin esimerkiksi bensapumppu – saimme oikein valita, millaisen pumpun haluamme. Sen sijaan bensansuodattimeen banjopultteja oli hankala löytää.
Voisiko Saab vielä joskus tehdä paluun? Tällä hetkellä se vaikuttaa epätodennäköiseltä. NEVS esitteli muutama vuosi sitten Emily GT -auton, jonka tuotannon kerrottiin starttaavan Saabin vanhoissa toimitiloissa Ruotsin Trollhättanissa. Nyt projekti on jo kuopattu.
– Ei se varmaan enää sama olisi – varsinkin jos se Kiinassa tehtäisiin. Kyllä se pitäisi tehdä Ruotsissa tai Suomessa, Korpela ajattelee Saabin paluusta.