Pohjanmaalle on tällä hetkellä suunnitteilla 41 maatuulivoimahanketta, joista arviolta noin puolet tulee toteutumaan sähköntuotantoon saakka, kertoo Suomen uusiutuvat ry.
Pohjanmaata voisi kuvailla tuulivoimamaakunnaksi, sillä jo nyt se on Suomen kolmanneksi suurin maakunta suunnitteilla olevien tuulivoimahankkeiden määrässä mitattuna. Tällä hetkellä suunnitteilla on 41 maatuulivoimahanketta, joista noin puolet tulee toteutumaan sähköntuotantoon saakka.
Tämä tarkoittaisi maakunnan kunnille arviolta 11,3 miljoonan kiinteistöverotuloja pelkästään tuulivoimaloiden ensimmäisenä toimintavuonna. Arviodun 35 vuoden elinkaaren aikana kiinteistöveroista kertyisi vähennyksineen arviolta noin 260 miljoonaa euroa.
Suomen uusiutuvien toimitusjohtaja Anni Mikkonen näkee uusiutuvan energian maakunnille strategisena mahdollisuutena.
– Kun investoinnit toteutuvat, ne voivat synnyttää alueelle laajemman energiaklusterin, jossa myös jatkojalostus, kuten vety- ja sähköpolttoainetehtaat, tuovat lisäarvoa. Tämä tarkoittaa kasvavia verotuloja, uusia työpaikkoja ja vahvempaa alueellista elinvoimaa.
Pohjanmaan liiton hallituksen puheenjohtaja Frans Villanen puolestaan uskoo, että Pohjanmaa on kohtaamassa teollistumisen uudelleenkäynnistymisen.
– Vihreän energian investoinnit vahvistavat alueen vetovoimaa ja edistävät sekä Vaasan olemassa olevaa energiaklusteria että tulevia suurhankkeita koko maakunnassa. Lisäksi tuulivoiman tuotot mahdollistavat tärkeitä panostuksia aina koulutuksesta kulttuuriin ja urheiluun kunnissa, hän kommentoi.
Hankkeet
Pohjanmaan maakunnassa on tällä hetkellä suunnitteilla eniten tuulivoimahankkeita Vöyrille, jossa on kahdeksan hanketta yhteisteholtaan 628 megawattia. Laihialla on vireillä seitsemän hanketta (629 MW) ja Kristiinankaupungissa kuusi hanketta (510 MW). Uuteenkaarlepyyhyn on suunnitteilla neljä hanketta (812 MW) ja Närpiöön kaksi hanketta (660 MW). Kaikkiaan tuulivoimahankkeita on maakunnassa käynnissä kymmenessä kunnassa. Kunnilla on valta päättää kaavoittavatko ne uusiutuvaa energiaa alueelleen.
Mikkonen pitää tärkeänä, että päätösvalta säilyy paikallisilla. Hän vastustaa esimerkiksi valtion asettamia kiinteitä etäisyysrajoituksia.
– Kunnat tuntevat parhaiten alueensa erityispiirteet ja voivat demokraattisesti arvioida hankkeiden vaikutukset ja hyödyt. Ympäristövaikutusten arviointi ja kaavoitus ovat perusteellisia välineitä hankkeiden vaikutusten arviointiin, hän sanoo.
LUE MYÖS: