Suomalaiset palauttavat juomapakkauksia ennätystahtiin, mutta maakunnittain palautusmäärät vaihtelevat huomattavasti. Pohjanmaalla palautettiin vähiten pakkauksia asukasta kohden, kun taas Lappi pitää ykköspaikkaa.
Suomen Palautuspakkauksen (Palpa) tilastojen mukaan suomalaiset palauttivat viime vuonna noin 2,3 miljardia pantillista juomapakkausta, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin.
Kun tilastoja verrataan asukasmäärään suhteutettuina maakunnittain, Pohjanmaalla palautettiin pulloja ja tölkkejä kaikkein vähiten Manner-Suomessa. Pohjanmaalla palautettiin yhtä asukasta kohden 329 juomapakkausta. Sen sijaan ykköspaikalta löytyy Lappi, jossa yhtä asukasta kohden palautettiin 527 juomapakkausta.
– Maakuntakohtaiset erot ovat jonkin verran tasaantuneet, vaikkakin perinteiset mökkikunnat sekä turismin keskittymä Pohjois-Suomessa näkyy edelleen tilastoissa. Alueellista vertailua oleellisempaa on kuitenkin palautettujen pullojen yhteismäärä, sillä jokainen pullo ja tölkki tulisi saada kiertoon, Palpan johtaja Tommi Vihavainen sanoo.
Kahdenkymmenen Suomen suurimman kaupungin joukosta eniten juomapakkauksia palautetaan Porissa, jossa palautettiin jopa 544 juomapakkausta per asukas. Sen sijaan Vaasassa palauettiin 487 juomapakkausta per asukas. Isojen kaupunkien joukossa vähiten pakkauksia palautettiin Espoossa: 292 pakkausta.
Pohjanmaan alueella Vaasan jälkeen eniten juomapakkauksia palautettiin Pietarsaaressa (439). Kolmanneksi tulee Laihia (415).
Keskimäärin jokainen suomalainen palautti viime vuonna noin 420 juomapakkausta Palpan järjestelmän kautta. Palautuneina panttirahoina tämä tarkoittaa keskimäärin 64 euroa suomalaista kohden. Ylivoimaisesti eniten palautettiin tölkkejä, yli 1,5 miljardia kappaletta. Muovipulloja palautettiin noin 700 miljoonaa ja lasipulloja 130 miljoonaa. Kaikkiaan palautettujen juomapakkausten määrä kasvoi peräti 130 miljoonalla vuoden 2023 palautusmääristä.
Vihavainen kehuu suomalaista pullonpalautusjärjestelmää.
– Pullonpalautusjärjestelmämme on hyvä esimerkki aidosti toimivasta kiertotaloudesta, jossa monet toimijat pelaavat yhteen. Tärkein tekijä yhtälössä on kuitenkin palauttaja itse. Ilman suomalaisten palautusintoa ja syvään iskostunutta palautuskulttuuriamme eivät tärkeät materiaalit pääse kiertämään uusiksi pulloiksi ja tölkeiksi, hän sanoo.