Pohjanmaan hyvinvointialue julkaisi alueellisen hyvinvointikertomuksen.
Moni voi paremmin Pohjanmaalla ja hyvinvointi on paremmalla tasolla kuin muualla Suomessa. Tästä huolimatta Pohjanmaalla käytetään palveluita enemmän kuin muualla Suomessa keskimäärin.
Hyvinvointialue kokosi väestön sekä eri ryhmien hyvinvointitilastot sekä toimenpide-ehdotukset kertomukseen. Kertomuksen esittelivät Heidi Kotanen, ikäihmisten sektorijohtaja, Pia-Maria Sjöström lasten, nuorten ja perheiden sektorijohtaja sekä työikäisten sektorijohtaja Erkki Penttinen.
Pohjanmaan väestö on Suomen terveintä
Väestöennuste ennustaa vuoteen 2040 7500 ihmistä lisää nykyiseen väkimäärään. Ennusteessa työikäisten määrä olisi Pohjanmaalla kasvussa. Väestö on kertomuksen mukaan Suomen terveintä. Muun muassa alkoholiin liittyvät kuolemat ovat Suomen alhaisimmalla tasolla ja yhä harvempi asukas tarvitsee asumistukea.
Suurimmat haasteet koko väestön osalta sukupuolten ja tuloryhmien väliset terveyserot, lisääntynyt ylipaino ja heikentynyt kunto sekä tapaturmista ja vammoista aiheutuvan hoidon tarpeen lisääntyminen.
Kertomuksen mukaan eriarvoisuus terveystilanteissa lisääntyy. Matalatuloisilla kuolleisuus sairauksissa on 500 prosenttia korkeampi verrattuna korkeampiin tuloihin. Ylikuolleisuus on suurinta alkoholiin liittyvissä kuolemissa, onnettomuuksissa ja itsemurhissa. Pienituloisilla miehillä kuolleisuus on kaksinkertainen verrattuna pienituloisiin naisiin.
Vaikka Pohjanmaan väestö voi Suomessa parhaiten, niin seudulla käytetään enemmän palveluita kuin muualla Suomessa keskimäärin. Pohjanmaalla sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset olivat vuonna 2023 noin 3,2 prosenttia korkeammat kuin koko maan keskiarvo.
Onnistumisia hyvinvoinnissa
Lapsilla, nuorilla ja perheillä menee monilla Pohjanmaalla hyvin. Lapsia on vähemmän sijoitettuna kodin ulkopuolelle ja köyhyysriski on pienempi. Myös harvempi tuntee itsensä yksinäiseksi. Syrjäytymisvaarassa olevia 18-25-vuotiaita nuoria on myös vähiten koko maassa.
Toimeentulotukea tarvitsevia lapsiperheitä, lapsia otetaan vähemmän huostaan ja yhä harvempi nuorempi sanoo tupakoivansa tai käyttävänsä huumeita. Nuorten tekemien aborttien määrä on alueella vähentynyt. Pohjanmaan hyvinvointialueella on ollut käytössä maksuton vuodesta 2023 alkaen. Tämän arvioitu vaikuttavan positiivisesti aborttien vähenemiseen.
Opiskelijoiden ja työelämässä olevien mielenterveydestä keskustellaan paljon. Pohjanmaalla opiskelijoiden koettu terveydentila on kohentunut ja psyykkinen kuormittuneisuus on laskenut. Työikäisistä sairauspäivärahojen nostaneiden 16-64-vuotiaiden osuus on puolestaan laskenut lähemmäs maan keskiarvoa.
Ikäihmisistä (+75) 53 prosenttia kokee terveytensä hyväksi tai erinomaiseksi ja harvempi heistä asuu yksin. Useammat ikäihmisistä kokevat elämänlaadun parempana ja apua riittämättömästi saavien osuus on muuta maata pienempi.
Hyvinvoinnista huolimatta on myös haasteita
Hyvinvoivalla alueella löytyy myös haasteita vaikka tilastot ovat monessa suhteessa positiiviset. Moni nuori voi psyykkisesti huonosti ja tukea psyykkiseen hyvinvointiin tarvitaan.
Eri ryhmien välinen polarisoituminen ja keskustelukulttuuri ovat vaikuttaneet negatiivisesti nuorten hyvinvointiin. Nuorista joitain vaivaa myös normaalien oireiden medikalisointi eli normaaleille oireille halutaan usein etsiä selitystä diagnoosien kautta.
Vanhemmista moni tarvitsee tukea vanhemmuuteen, jotka voivat liittyä muun muassa ruutuaikaan, ruokailutottumuksiin ja fyysiseen aktiivisuuteen. Raportista ilmenee myös, että rokotuskattavuus on muuta maata alempi.
Hyvinvointialue esittää tukea vanhemmuuteen, psyykkiseen hyvinvointiin ja resilienssiin sekä liikunnan ja terveellisten elämäntapojen edistämistä alueella.
Nuoret aikuiset kohtaavat haasteita työelämässä. Työuupumus ja työssä jaksaminen haastavat nuoria työikäisiä. Sairaalahoidon jaksoja on 25-64-vuotiailla enemmän kuin muualla maassa ja myös asunnottomuuden ja ruoka-avun tarve on kasvussa.
Hyvinvointialueen mukaan kehitystä voitaisiin ehkäistä työyhteisöjen psykososiaalisen hyvinvoinnin ja työmotivaation parantamisella sekä omalla aktiivisuudella ja elintapojen muutoksella.
Ikäihmisistä yhä useammalla on vaikeuksia kävellä 500 metriä eli fyysisen kunnon kanssa myös ikäihmisillä haasteita. Panostuksia tarvitaan elintapaneuvontaan ja kaatumisen ehkäisyyn.
Yhä harvempi pohjalainen ikäihminen asuu kotona ja tämä on haaste alueen ikäihmisillä. Kotona asumista tukeviin palveluihin tulisi näin ollen panostaa sekä yksinäisyyden ehkäisyyn hyvinvointialueen raportin mukaan. Moni ikäihminen kokee myös muistinsa huonoksi.