Itämerellä kuohuu ja turvallisuustilanne puhututtaa. Vaasalla on asema muuttuneessa turvallisuusympäristössä, kun jännitteet ovat kasvaneet ja geopoliittinen tilanne on muuttunut.
Haastattelimme kahta asiantuntijaa turvallisuudesta ja varautumisesta, mitä se Vaasalle tarkoittaa.
Merenkurkun alueen varautuminen hyvällä tasolla
Itämeren kautta kulkee 15 % koko maailman merikuljetuksista. Suomi kansantaloutena on riippuvainen merenkulusta, koska noin 90 % viennistä ja 80 % tuonnista kuljetetaan meriteitse.
Vaasan yliopiston tutkimusjohtajan Petri Uusikylän mukaan muuttunut geopoliittinen tilanne on lisännyt Itämeren strategista merkitystä. Siitä on tullut Naton sisämeri, kun Suomi ja Ruotsi liittyivät puolustusliiton jäseniksi. Vaasalla on asemansa muuttuneessa turvallisuusympäristössä.
– Riskit ja jännitteet ovat kasvaneet viimeisten vuosien aikana. Kaapelirikot ovat tästä viimeisimpiä esimerkkejä Uusikylä sanoo.
Merenkurkun asema Itämerellä on Uusikylän mukaan turvallisuuspoliittisesti varsin erilainen kuin esimerkiksi Ahvenanmaan ja Gotlannin, missä laivaliikenteen suuret volyymit ja Venäjän varjolaivaston toimet ovat lisänneet onnettomuus- ja turvallisuusriskejä.
Riskit tulee tunnistaa
Uusikylän mukaan Vaasan asema tulisi kuitenkin ottaa huomioon erilaisissa riskiarvioinneissa. Vaasa on satamakaupunki ja alueella on kriittistä infrastruktuuria sekä useita vientiyrityksiä. Myös suuronnettomuusriskit on otettava huomioon. Vaasassa Vaskiluodon satama-alue on niin sanottu dominokohde, jossa suuronnettomuus voi levitä laitokselta toiselle.
– Nämä ovat vahvasti sidoksissa alueen elinvoimaan sekä kehittymiseen, mutta niihin liittyy myös riskejä. Riskejä pitää pystyä tunnistamaan ja ennakoimaan. Pohjanmaan alueellisessa riskiarviossa vuodelta 2023 on nostettu esiin erilaisia riski- ja onnettomuusskenaarioita.
Suomalainen huoltovarmuus saa Uusikylältä kiitosta. Hän on ollut vuonna 2021 laatimassa kokonaisarviota suomalaisen huoltovarmuuden tilasta.
– Suomessa on hyvä huoltovarmuusjärjestelmä sekä huoltovarmuuspooleja, joissa myös yritykset ja viranomaiset tekevät läheistä yhteistyötä eri sektoreilla. Tästä voisi moni Euroopan maa ottaa mallia.
Vaasassa tehdään Uusikylän mukaan hyvää varautumistyötä. Alueen varautumis- ja valmiustoiminnasta vastaavat viranomaiset ja alueen yritykset sekä järjestöt tekevät läheistä yhteistyötä. Kehittämistyötä pitää kuitenkin tehdä sen eteen, että mahdollisimman moni olisi siinä mukana. Osallisuudella voitaisiin saada vielä enemmän aikaan.
– Jatkohaasteita voisi olla erilaisten järjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan mukaan ottaminen varautumistoimintaan.
Tutkimusjohtajan mukaan mahdollisimman monen ryhmän olisi hyvä olla varautumistoiminnassa mukana.
– Kun puhutaan varautumisesta ja resilienssistä, niin tietyt ryhmät jäävät helposti ulkopuolelle. Ennen kaikkea Vaasassa tätä tulisi ja miksei myös valtakunnallisestikin.
Uuden direktiivin tavoitteena selkeyttää huoltovarmuutta
Euroopan komission asettama CER-direktiivi (Critical Entities Resilience) on astunut voimaan tammikuussa 2023. Direktiivi tähtää yhteiskunnan kriittisten palvelujen häiriönsietokyvyn parantamiseen.
Direktiivin keskeisinä teemoina ovat uhka- ja häiriöspektrin laajuuden ymmärtäminen sekä sen luoma tarve siirtyä pelkästään fyysisistä suojatoimista yhteiskunnan häiriöttömän toiminnan varmistamiseen, eli resilienssin rakentamiseen. Direktiivi on Suomessa nyt toimeenpanovaiheessa.
– Direktiivi osaltaan selkeyttää huoltovarmuuskriittisten toimintojen ja toimijoiden tunnistamista. Samoin sen myötä kyetään harmonisoimaan huoltovarmuuden varmentamisen prosesseja eri EU-maiden välillä.
Uusikylä sanoo, että uudessa direktiivissä on omat haasteensa suhteessa Suomen huoltovarmuusjärjestelmään.
– Tämä toimintamalli on kuitenkin lähtökohtaisesti varsin erilainen kuin suomalainen vahvasti vapaaehtoisuuteen ja luottamukseen perustuva huoltovarmuusmalli. Täytyy toivoa, että lisääntyvä eurooppalainen sääntely liiaksi jäykistä ketterää ja vahvaan maanpuolustustahtoon perustuvaa suomalaista toimintatapaa.
Vaasalle ei uhkaa Itämeren tilanteessa
Viranomaiset tekevät jatkuvasti töitä turvallisuuden parissa. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Marko Pukkinen sanoo, että Vaasalla on varautumisnäkökulmasta hyvä sijainti vallitsevassa turvallisuustilanteessa. Aluehallintovirasto vastaa varautumisen yhteensovittamisesta alueen toimijoiden kesken.
– Vaasa on etäällä itärajasta ja Natoon kuuluva Ruotsi on lähellä. Ukrainan sodassa havaittujen uhkakuvien näkökulmasta Vaasan sijaintia voi pitää hyvänä, Pukkinen toteaa.
Itämeren tilanteesta ei ole Pukkisen mukaan havaittu uhkia Merenkurkun turvallisuudelle. Riskejä viime aikaisten kaltaisille kaapelirikoille ei ole. Tähän liittyy olennaisesti meriliikenne.
– Meriliikenne koostuu lähinnä Suomen ja Ruotsin kauppaliikenteestä. Muualla Itämerellä aluksia kulkee paljon Venäjältä, Merenkurkussa ei tätä tilannetta ole.
Pukkisen mukaan erilaisia riskejä ei voi kuitenkaan poissulkea. Varautuminen on kaikki kaikessa.
– Ikinä ei tiedä, jos joku haluaa tehdä ilkivaltaa. Kaikkeen pitää osata varautua.
Historia on opettanut varautumisen merkityksen
Ylijohtaja kehuu suomalaista huoltovarmuusjärjestelmää. Suomea pidetään yleisesti varautumisen mallimaana.
– Huoltovarmuus on Suomessa ainutlaatuista eurooppalaisiin valtioihin nähden. Täältä haetaan myös oppeja varautumiseen.
Pukkinen nostaa esiin esimerkin varautumisesta.
– Varmuusvarastointi on Suomessa omaa luokkaansa. Tässä on monessa maassa paljon parannettavaa.
Historiassa on Pukkisen mukaan toimittu Suomessa oikein. Varautumista on tehty aina ajasta riippumatta.
– Kylmän sodan jälkeen jatkoimme varautumistamme. Monet muut maat eivät niin tehneet. Myös korona-aikana järjestelmällistä työtä jatkettiin.
Yleinen asevelvollisuus on Suomen vahvuus ja sillä on merkityksensä varautumisessa. Suomella on lähihistoriaa sotatilanteista ja se on luonut Suomeen varautumisen asennetta.
– Järjestelmä yleisestä asevelvollisuudesta laajentaa Suomen varautumista ja edistää vahvasti kokonaisturvallisuuttamme.